Amennorrea
Kuukautisvuodon puuttuminen. Normaalia ennen murrosikää, raskauden ja imetyksen aikana ja menopaussin jälkeen.
Androgeeni
Mieshormoneja, joista tärkein on testosteroni. Androgeeneja on myös naisen elimistössä, ja niitä muodostuu munasarjoissa ja lisämunuaiskuoressa. Naisilla androgeenien uskotaan vaikuttavan osaltaan mielialaan ja sukupuoliseen halukkuuteen.
Ateroskleroosi
Valtimoiden rasvakovettumistauti, joka johtuu normaalia verenvirtausta estävästä rasva-ainepaksuntumien eli ateroomien kertymisestä. Suurentaa sydän- ja verisuonitautiriskiä.
Atrofia
Solunrappeutumisesta ja/tai solunkuolemasta johtuva surkastuminen tai kuihtuminen. Voi olla luonnollinen, ikääntymiseen liittyvä tai käytön vähyydestä tai puuttumisesta johtuva prosessi
Emätin
Ulkosynnyttimistä kohtuun johtava kanava. Emättimessä on hyvin runsaasti estrogeenireseptoreita, ja kudos tarvitsee tätä hormonia pysyäkseen kosteana ja terveenä. Menopaussin jälkeen emättimen limakalvo ohenee, emätin lyhenee, kuivuu ja muuttuu alttiimmaksi tulehduksille.
Emättimen kuivuus
Vaiva, jota voi esiintyä koko elämän ajan monien syiden, mm. seksuaalisen kiihottumisen puutteen ja seksuaalisen toiminnan puutteen vuoksi. Ongelma kuitenkin pahenee, kun estrogeenin määrä pienenee menopaussin jälkeen.
Endometrioosi eli kohdun limakalvosirottuma
Tila, jossa kohdun limakalvon tapaista limakalvoa esiintyy kohtuontelon ulkopuolella. Tämä kudos reagoi normaaliin tapaan kuukausittaisiin hormonimuutoksiin, mistä seuraa paikallinen paineennousu ja kipu kuukautisten aikana. Voidaan hoitaa hormonihoidolla tai poistamalla endometrioosikudos leikkauksessa.
Endorfiinit
Luonnollisia, etenkin aivoissa esiintyviä kemiallisia aineita, joilla on morfiinin kaltaisia ominaisuuksia. Niiden uskotaan hallitsevan mielialaa, tunteita ja motivaatiota sekä kivuntunnetta ja muita toimintoja. Endorfiinien määrä näyttää pienenevän menopaussin jälkeen, mikä voi vaikuttaa osaltaan menopaussiin liittyvään masentuneeseen mielialaan. Pienet endorfiirimäärät ovat osallisina myös kuukautisia edeltävään oireyhtymään liittyvissä mielialan vaihteluissa.
Ennenaikainen menopaussi
Menopaussi, joka tapahtuu ennen 40 vuoden ikää hormonimuutoksen tai munasarjojen poiston (kirurginen menopaussi) vuoksi. Ennenaikainen menopaussi altistaa erityisesti estrogeenin puutteen pitkäaikaisvaikutuksille eli osteoporoosille ja sepelvaltimotaudille.
Estrogeenit
Ryhmä hormoneja, jotka ovat välttämättömiä naisen normaalille sukupuoliselle kehitykselle ja synnytyselinten terveelle toiminnalle. Estrogeenejä muodostuu pääasiassa munasarjoissa. Sukukypsyysiän kolme tärkeintä estrogeenia ovat estroni, estradioli ja estrioli. Menopaussin jälkeen niiden määrät laskevat jyrkästi.
Fibrinolyysi
Veritulppien tärkeimmän aineosan, fibriinin, pilkkoutuminen. Kun verisuoni vaurioituu, fibrinolyysi alkaa samalla kuin hyytyminenkin. Sen tehtävänä on hillitä hyytymän muodostumista ja hajottaa hyytymä, kunhan verisuoni on parantunut. Mikä tahansa tätä luonnollista hajoamista haittaava tekijä voi aiheuttaa tromboosin eli veritulppatukoksen.
Fibrooma, fibromyooma, myoma(lihaskasvain)
Side- ja lihaskudoksen hyvälaatuisia kasvaimia, joita voi kasvaa kohdun sisäpinnalla ja seinämässä. Aiheuttavat yleensä kipua ja liiallista kuukautisvuotoa.
Gonadotropiini
Sukupuolirauhasten eli gonadien (munasarjojen ja kivesten) toimintaa ja hormonieritystä stimuloiva hormoni. Kaksi merkittävintä, aivolisäkkeestä erittyvää gonadotropiinia ovat follikkelia stimuloiva hormoni eli follitropiini (FSH) ja luteinisoiva hormoni eli lutropiini (LH).
Hoitomyöntyvyys
Potilaan halukkuus ja kyky noudattaa annettuja hoito-ohjeita. Hoitomyöntyvyydestä käytetään myös termiä komplianssi.
Vaihdevuosien hormonihoito
Puutteellisen hormonituotannon korvaaminen joko synteettistä tai luonnollista hormonia käyttäen. Tarkoittaa yleisimmin estrogeenihormonien käyttöä vaihdevuosiin liittyvien oireiden hoitoon. Jos naisen kohtu on terve, hänelle määrätään estrogeenin ohella yleensä myös keltarauhashormonia, koska estrogeeni voi yksinään käytettynä suurentaa kohdun limakalvon syövän riskiä.
Hormonit
Umpirauhasten erittämiä aineita, jotka leviävät verenkierrossa ja vaikuttavat elimistön eri osien toimintaan.
Hyperplasia
Solumäärän lisääntymisestä johtuva liikakasvu. Ks. myös kohdun limakalvon liikakasvu.
Hysterektomia/kohdunpoisto
Kasvaimien, runsaiden kuukautisten tai gynekologisen syövän hoidon vuoksi tehty kohdun poistaminen. Munasarjat voidaan poistaa tai jättää poistamatta, mutta on olemassa näyttöä siitä, että vaikka munasarjoja ei poisteta, niiden toiminta heikkenee.
In vitro
Laboratoriossa tapahtuva biologinen prosessi. Sananmukainen merkitys ‘pullossa’. In vitro tehdyt kokeet eivät aina anna samoja tuloksia in vivo (elimistössä).
In vivo
Elimistössä tapahtuva biologinen prosessi.
Inkontinenssi
Hallitsematon ja tahaton virtsaaminen, virtsanpidätyskyvyttömyys, virtsankarkailu. Syitä on monia, mutta menopaussin jälkeen tapahtuva rakon ja virtsaputken surkastuminen voi olla osatekijänä.
Kalsium
Koko elimistön yleisin kivennäisaine, jolla on monia tärkeitä tehtäviä. Muodostaa luun kovan perusaineosan. Ensisijaisia kalsiumin lähteitä ravinnossa ovat maitotuotteet, munat ja vihreät vihannekset.
Keltarauhashormoni (progesteroni)
Munasarjoissa (ovulaation jälkeen) kuukautiskierron loppupuolen aikana muodostuva hormoni. Saa kohdun limakalvon paksuuntumaan hedelmöityneen munasolun kiinnittymisen varalta. Jos hedelmöitystä ei tapahdu, keltarauhashormonia erittyy vähemmän (kuten estrogeeniakin), ja hedelmöitymätön munasolu ja kohdun limakalvoa poistuu kuukautisvuotona.
Kirurginen menopaussi
Kummankin munasarjan poistoleikkauksen aiheuttama menopaussi.
Kohdun limakalvo (Endometrium)
Kohdun sisäpintaa peittävä limakalvo, joka muuttuu kuukautiskierron aikana. Limakalvo kasvaa kierron alkuvaiheessa estrogeenin vaikutuksesta ja ovulaation jälkeen lisääntyneen keltarauhashormonin vaikutuksesta hedelmöitymisen varalta. Ellei raskaus ala, näiden hormonien määrä pienenee ja limakalvon uloin kudoskerros poistuu kuukautisvuotona. Menopaussin jälkeen kohdun limakalvo surkastuu.
Kohdun limakalvon liikakasvu (Endometriumin hyperplasia)
Kohdun limakalvon liikakasvu, jonka syynä voivat olla kudoksen estrogeenistimulaatio ja joka voi johtaa kohdun limakalvon syöpään.
Kohdunkaula
Kohdun kapea kaulaosa, joka liittyy emättimen yläosaan. Kohdunkaulassa on keskellä kanava siittiöiden ja kuukautisveren kulkua ja synnytystä varten.
Kohtu
Ontto lihaksikas elin, jossa alkio ja sikiö kehittyy. Alaosa liittyy emättimeen kohdunkaulan kohdalla ja yläosa on kiinni munanjohtimissa. Kohdun sisäpintaa verhoaa kohdun limakalvo.
Kolesteroli
Rasva-aine, jota on kaikissa ihmisen soluissa. Kulkee elimistössä proteiineihin eli valkuaisaineisiin liittyneenä. ”Paha” LDL-kolesteroli luo perustan ateroskleroosille. Suuret määrät ”hyvää” HDL-kolesterolia voivat pienentää ateroskleroosiriskiä.
Kollageeni
Tiukka säiemäinen valkuaisaine, jota on merkittävässä määrin sidekudoksessa, jänteissä ja luissa.
Kudosspesifinen
Tiettyyn kudokseen kohdistuva vaikutus. Esimerkiksi jokin yhdiste, joka voi vaikuttaa estrogeenin tavoin luukudokseen ja verisuoniin, mutta ei kohdun limakalvoon. Vaikutusta sanotaan tällöin kudosspesifiseksi.
Kuukautisia edeltävä oireyhtymä (PMS)
Joukko fyysisiä ja psyykkisiä oireita, jotka ilmenevät joitakin päiviä ennen kuukautisia. Yli 90 prosentilla sukukypsistä naisista on PMS-oireita jossakin elämänvaiheessa. Oireet voivat olla niin vaikeita, että ne vaikuttavat elämänlaatuun. Yleisimpiä fyysisiä oireita ovat mm. ärtyneisyys, jännittyneisyys, masentuneisuus ja väsymys.
Kuumat aallot
Eräs vaihdevuosien klassisista oireista. Ylävartalossa esiintyviä voimakkaita kuumuuden tuntemuksia, joihin liittyy usein hikoilua. Voivat jatkua yli kymmenenkin vuoden ajan menopaussin jälkeen.
Letargia
Väsymyksen ja vetämättömyyden tunne.
Libido
Sukupuolista halukkuutta ja viettiä tarkoittava lääketieteen termi. Libidoon vaikuttavia seikkoja on epäilemättä lukemattomia, mm. emotionaaliset, sosiaaliset ja psykologiset tekijät, mutta myös androgeenien uskotaan vaikuttavan libidoon naisilla.
Lipoproteiini
Rasva-aine- ja valkuaisaineyhteenliittymiä, joiden tehtävänä on kuljettaa rasvaa verenkierrossa. Runsaasti kolesterolia sisältävä lipoproteiini, joka muistuttaa LDL-kolesterolia, on itsenäinen sydän- ja verisuonitaudin riskitekijä. Se on osoittautunut vastustuskykyiseksi lääkehoidolle, eikä estrogeenia sisältävä hormonihoito näytä vähentävän sitä.
Luun mineraalitiheys
Luuaineksen mittayksikkö, johon osteoporoosimääritys perustuu. Voidaan käyttää murtumariskin ennustamiseen.
Luun resorptio
Tapahtuma, jossa vanha luukudos hajoaa ja poistuu osteoklastien eli luunsyöjäsolujen toimesta.
Mammografia
Rintojen röntgentutkimus, jolla havaitaan rintakudoksen muutokset. Tärkein käyttötarkoitus on sellaisten kyhmyjen toteaminen, jotka ovat liian pieniä havaittavaksi lääkärintarkastuksessa.
Mastalgia, mastodynia
Rintojen kipu tai aristus.
Menopaussi
Yleensä 51 ikävuoden paikkeilla tuleva naisen viimeinen kuukautisvuoto, jonka myötä sukukypsyysikä loppuu. Luonnollinen menopaussi voidaan todeta vasta jälkeenpäin, 12 peräkkäistä kuukautta kestäneen amennorrean (kuukautisvuodon puuttumisen) jälkeen. Munasarjojen munarakkuloissa ei enää kehity munasoluja, ja estrogeenia erittyy vähemmän. Juuri estrogeenin määrän pieneneminen aiheuttaa menopaussiin liittyviä ongelmia.
Menstruaatio
Kuukautiset. Määräajoin tapahtuva kohdun limakalvon irtoaminen, joka ilmenee kuukautisvuotona kuukautiskierron päätteeksi.
Metaboliitti
Elimistön aineenvaihdunnassa muodostunut hajoamistuote. Lääkeaineet pilkkoutuvat elimistössä yhdeksi tai useammaksi metaboliitiksi. Vaikuttavuus voi olla peräisin lähtöyhdisteestä, sen metaboliiteista tai molemmista.
Munasarja
Parillinen elin, joka sijaitsee molemmin puolin kohtua aivan munanjohtimen suun alapuolella. Sisältää lukuisia rakkuloita, joissa munasolut kehittyvät. Munasarjat tuottavat sukupuolihormoneja: estrogeenia ja progesteronia.
Murtuma
Luunmurtuma, joka johtuu äkillisestä luun sietokykyä voimakkaammasta iskusta. Osteoporoosi haurastuttaa luut siten, että ne voivat murtua pienenkin iskun voimasta. Tällöin murtumaa kutsutaan osteoporoottiseksi.
Ooforektomia
Toisen tai molempien munasarjojen poistoleikkaus.
Osteoblastit
Luunemosoluja, jotka rakentavat luukudosta toimimalla perusosana sidekudosmatriksissa, johon suolat kiteytyvät.
Osteoklastit
Luunsyöjäsoluja, jotka hävittävät luukudosta luun resorption yhteydessä.
Osteoporoosi
Luuston haurastuminen ja heikkous, joka altistaa murtumille. Määritetään luunmineraalitiheyden perusteella. Osteoporoosi on piilevä sairaus, joka ei aiheuta varhaisoireita. Luuaines vähenee luontaisesti henkilön ikääntyessä, mutta naiset ovat erityisen alttiita osteoporoosille menopaussin jälkeen, koska munasarjat eivät enää tuota estrogeenihormoneja, jotka auttavat ylläpitämään luuainesta. Luun menetys voidaan minimoida ehkäisevillä toimenpiteillä, kuten hormonihoidolla.
Perimenopaussi
Menopaussia ympäröivä ajanjakso, jolloin kuukautiskierto muuttuu selvästi, ja jonka kuluessa esiintyy usein kuumia aaltoja. Alkaa yleensä useita vuosia ennen varsinaista menopaussia ja on merkki munasarjojen heikentyneestä estrogeenintuotannosta. 12 kuukautta kestäneen amennorrean jälkeen kyseessä ei enää ole perimenopaussi vaan postmenopaussi eli tasannevuodet.
Postmenopaussi eli tasannevuodet
Kuukautisten loppumisen jälkeinen aika. Alkaa 12 kuukautta viimeisten luonnollisten kuukautisten jälkeen.
Premenopaussi
Kuukautisten loppumista edeltävä ajanjakso, jolloin naisen ovulaatiokierto on normaali ja kuukautisvuoto säännöllistä.
Progestageeni / Progestiini
Keltarauhashormonin(progesteroni) kaltaisten lääkeaineiden ryhmä, johon kuuluu sekä luonnollista keltarauhashormonia että sen synteettisiä johdannaisia. Käytetään ehkäisytabletteina, kuukautishäiriöiden hoidossa ja hormonihoidossa. Hormonihoidossa progestageeni, tai pikemminkin sen käytön lopettaminen, saa aikaan tyhjennysvuodon kohdun limakalvon suojaamiseksi. Haittavaikutuksia voivat olla mm. painonnousu, nesteen kertyminen, päänsärky, ihottuma, epäsäännölliset kuukautiset ja rintojen aristus.
Reseptori
Solun pinnassa tai sisällä olevia pieniä makromolekyylejä, jotka sitovat kemiallisia aineita ja laukaisevat vaikutuksen solussa. Reseptori ottaa vastaan vain yhden tietyn elimistön aineen, esim. hormonin.
Sydän- ja verisuonielimistö
Sydän ja verisuonet.
Synteettinen
Ihmisen valmistama keinotekoinen aine, jota ei esiinny luonnollisena.
Triglyseridi
Rasva-aineita, joiden pitoisuudet voivat suurentaa sydän- ja verisuonitautiriskiä.
Tromboosi
Verihyytymän (veritulpan, trombin) muodostuminen valtimoon tai laskimoon. Laskimotromboosissa hyytymä esiintyy syvällä olevissa laskimoissa, yleensä alaraajoissa. Tavallisesti aiheuttajana on heikko verenvirtaus jossakin elimistön kohdassa. Joskus osa hyytymästä voi irrota ja kulkeutua sydämeen ja keuhkoihin, jossa se voi tukkia valtimon. Tätä nimitetään emboliaksi eli tulppautumiseksi, ja se voi olla vakava tila.
Tyhjennysvuoto
Elimistön estrogeeni- ja progestageenipitoisuuksien äkillisestä laskusta johtuva emätinverenvuoto. Kuukautisvuoto on elimistön hormonien luonnollisesta vaihtelusta johtuvaa tyhjennysvuotoa. Tyhjennysvuotoa esiintyy myös yhdistelmäehkäisytabletin käytön yhteydessä aina, kun kuukauden annos on otettu loppuun, ja monien yhdistelmähormonihoitojen yhteydessä.
Unettomuus
Unettomuus ei itsessään ole sairaus vaan se voi olla oire jostakin muusta sairaudesta. Yöhikoilu on yleinen unihäiriöiden syy vaihdevuosi-ikäisillä naisilla.
Vaginiitti
Emätintulehdus
Vaihdevuodet (klimakterium)
Siirtyminen sukukypsyydestä menopaussin jälkeiseen hedelmättömään elämänvaiheeseen. Siihen kuuluu perimenopaussijakso ja postmenopaussijakson eli tasannevuosien alku. Vaihdevuosien aikana jopa 80 prosentilla naisista esiintyy vaihdevuosioireita, erityisesti kuumia aaltoja, hikoilua ja mielialan vaihteluja, ja monesti oireet heikentävät elämänlaatua huomattavasti.
Vasomotoriset oireet
Vaihdevuosiin liittyvien kuumien aaltojen ja hikoilun yhteinen nimitys. Oireet ovat usein yksi menopaussin ensimmäisistä merkeistä ja johtuvat estrogeeniin puutteesta.
Virtsa- ja sukupuolielinkudos
Emätin- ja virtsatiekudos, joka on erityisen herkkää kudosta estrogeenille. Tämä kudos voi surkastua menopaussin jälkeen.
Virtsa- ja sukupuolielinten vaivat
Virtsa- ja sukupuolielinten atrofiasta johtuvat oireet, mm. emättimen kuivuus ja kutina, yhdyntäkivut, virtsaamiskivut, virtsankarkailu ja toistuvat virtsatietulehdukset.
Virtsaputki
Putki, jonka kautta virtsa poistuu virtsarakosta elimistön ulkopuolelle. Naisilla virtsaputki on miehiin verrattuna lyhyt, minkä vuoksi naiset ovat alttiimpia virtsatietulehduksille. Virtsaputken kudos on tärkeä estrogeenin kohdekudos.
Virtsatietulehdukset
Infektio missä tahansa virtsatien osassa. Naiset ovat miehiä alttiimpia saamaan virtsatietulehduksen, koska naisten virtsaputki on lyhyempi. Naiset ovat entistä alttiimpia menopaussin jälkeen, koska tällöin virtsateiden limakalvot surkastuvat.
Vulva (ulkosynnyttimet)
Häpy, naisen sukupuolielinten ulkoinen ja näkyvä osa, johon kuuluvat klitoris ja kaksi parillista, häpyhuuliksi kutsuttua ihopoimua.
Vulvan kutina
Vulvan ärtyminen. Voi johtua deodorantin tai saippuan sisältämien kemikaalien aiheuttamasta allergisesta reaktiosta. On myös hyvin yleistä menopaussin jälkeen estrogeenin puutteen aiheuttaman atrofian vuoksi. Syynä voi olla myös infektio.
Vulviitti
Häpytulehdus, joka voi johtua infektiosta tai vulvan alueen ihomuutoksista. Naisilla on taipumus saada näitä ihomuutoksia menopaussin jälkeen.
Yhdyntäkivut (dyspareunia)
Sukupuoliyhdynnän kivuliaisuutta ja epätyydyttävyyttä tarkoittava lääketieteen termi. Naisilla yleinen syy on erityisesti menopaussin jälkeen emättimen kuivuus.