AIHEET
Luuston terveys: perustietoa
Terveet luut ovat vahvoja ja tiheitä kestääkseen valtavan päivittäisen kuormituksen. Niiden tiheys on lähinnä kalsiumin ansiota; 99 prosenttia elimistön kalsiumista on luustossa. Luu ei kuitenkaan ole staattista vaan elävää kudosta, ja se on itse asiassa elimistön toiminnallisimpia kudoksia. Vanhaa luukudosta hajoaa jatkuvasti (luun resorptio) ja uutta muodostuu tilalle, ja siksi runsaasti kalsiumia sisältävä ruoka on elintärkeää koko elämän ajan.
Teini-iässä luuta muodostuu enemmän kuin hajoaa, eli luuaines lisääntyy vauhdilla. Lisääntyminen hidastuu 20 - 30 vuotiaana, ja luuaineksen määrä on suurimmillaan noin 25 - 30 vuoden iässä. Tämän jälkeen vanhaa luuainesta alkaa hajota enemmän kuin uutta muodostuu, ja luuaineksen määrä vähenee hiljalleen koko lopun elämän ajan. Sekä miehet että naiset menettävät noin prosentin verran luuaineksestaan joka vuosi.
Naisilla on miehiä pienemmät luut, joten heillä on vähemmän luuta menetettävänä, ja lisäksi naisten luun häviäminen nopeutuu, kun menopaussista on kulunut vähintään viisi vuotta. Tällöin naisen luuaineksesta alkaa hävitä jopa 3 - 4 prosenttia vuodessa. Syynä on jyrkkä estrogeenin määrän pieneneminen. Ennen menopaussia estrogeenillä on suuri merkitys uuden luukudoksen muodostuksessa. Naiset, joille menopaussi tulee aikaisessa vaiheessa, jotka ovat hyvin laihoja tai joilta kuukautiset jäävät pois liiallisen liikunnan tai äärimmäisen painonlaskun vuoksi, menettävät enemmän luuainesta estrogeenin puutteen vuoksi.
Luuston terveys riippuu iän, estrogeenin määrän ja perinnöllisten tekijöiden ohella monista muista tekijöistä. Kalsiumin lisäksi monet muut kivennäisaineet ja vitamiinit, mm. D-vitamiini, ovat välttämättömiä luuston terveydelle.
Liikunta on myös erittäin tärkeää luuntiheyden säilyttämisen kannalta. Jalkojen päällä tapahtuvat harjoitukset, jotka kuormittavat luuta ovat tässä suhteessa tehokkaimpia. Nykyaikana ihmiset liikkuvat vähän ja käyttävät usein työltä säästäviä laitteita. Tämä on haitallista luuston terveydelle ja luultavasti syynä siihen, että nykynaisten luusto on paljon huonommassa kunnossa kuin entisaikojen naisten.
Muita luuston huonoon kuntoon vaikuttavia tekijöitä ovat mm. tupakointi ja liiallinen alkoholinkäyttö.
Osteoporoosi
Osteoporoosi on luusairaus, johon liittyy luuaineksen ja siten luuntiheyden väheneminen. Sairaus lisää murtumien mahdollisuutta erityisesti selkärangan, ranteiden, lonkan, lantion ja olkavarren luissa. Osteoporoottiset luut ovat kevyitä ja hauraita. Luut voivat heikentyä niin, että ne murtuvat ilman kaatumisiakin.
Osteoporoosi voi edetä kivuttomana, kunnes luu lopulta murtuu. Nykyisin osteoporoosia pidetään jo merkittävänä kansanterveydellisenä ongelmana, sillä kolmasosa naisista ja noin kahdeksan prosenttia miehistä sairastuu siihen. Tulevaisuudessa osteoporoosin merkitys huomattavana ongelmana tulee todennäköisesti vieläkin lisääntymään.
Pelätyin osteoporoosin aiheuttamista vaurioista on lonkkamurtuma, johon liittyy jopa 20 prosentin kuolleisuus vammaa seuraavan vuoden aikana, koska sitä seuraa yleensä liikuntakyvyttömyys ja yleinen terveydentilan heikkeneminen. Selkärangan nikamien murtumat eivät ole yhtä lailla kuolemaan johtavia, mutta ne voivat olla yhtä invalidisoivia, koska ne aiheuttavat pituuden vähenemistä, selkäkipua ja kyvyttömyyttä selvitä tavanomaisista toimista. Monien iäkkäiden naisten kumara olemus johtuu usein osteoporoosin aiheuttamista selkärangan nikamien murtumista tai luhistumisesta.
Osteoporoosi ei kuitenkaan kuulu väistämättömästi ikääntymiseen. Se on suureksi osaksi vältettävissä. Naisten tulisi huolehtia luuston terveydestä yhtenä tärkeimmistä terveydentilan osa-alueista koko elämänsä ajan, kuitenkin erityisesti menopaussin aikana ja sen jälkeen.
Osteoporoosin riskitekijät
- kuukautisten loppuminen
- ennenaikainen menopaussi (luonnollinen tai munasarjojen poistosta johtuva)
- pitkään kestänyt kuukautisten puuttuminen (amenorrea) ennen menopaussia
- osteoporoosin esiintyminen suvussa
- aasialainen tai valkoihoinen etninen tausta
- laiha ja pieniluinen rakenne
- tupakointi ja liiallinen alkoholinkäyttö
- liikunnan puute
- pitkään kestänyt tai jatkuva kortikosteroidilääkitys (esimerkiksi kortisoni)
Osteoporoosin ennaltaehkäisy
Monia osteoporoosimuutoksiin vaikuttavia riskitekijöitä on mahdotonta muuttaa: naissukupuolelle, ikääntymiselle, etniselle taustalle tai suvussa esiintyvälle osteoporoosille ei voi tehdä mitään. Luiden suojaamiseksi on kuitenkin paljon tehtävissä.
Syö runsaasti kalsiumia sisältävää ravintoa
Hyviä kalsiumin lähteitä ovat maitotuotteet, vihreät vihannekset sekä kala. Pidä kuitenkin mielessä, että heti menopaussin jälkeen luuaines vähenee pääasiassa estrogeenin eikä kalsiumin puutteen vuoksi.
Liiku
Vaikka liikunnan ottaminen elämäntavaksi kannattaakin jo nuoruudesta lähtien, koskaan ei ole liian myöhäistä hyötyä siitä. Squash, tennis, aerobic, lentopallo, voimistelu tai paino- ja voimaharjoittelu voivat lisätä luuainesta, luuntiheyttä ja luuston kestävyyttä. Myöhemmällä iällä hyödyllisiä lajeja ovat rivakka kävely, sauvakävely, portaissa kulkeminen ja tanssi. Yleensä jalkojen päällä tapahtuva liikunta auttaa estämään murtumia lisäämällä luumassaa, mutta muukin liikunta estää kaatumisia kehittämällä tasapainoa, liikekoordinaatiota, reaktioaikaa ja lihasvoimaa. Tältä kannalta ajateltuna hyödyllistä liikuntaa ovat esimerkiksi uinti ja pyöräily.
Vaihdevuosien hormonihoito
Vaihdevuosien hormonihoito on tehokas ja edullinen osteoporoosin ehkäisykeino menopaussin jälkeen. Suotuisat vaikutukset kestävät kuitenkin vain niin kauan kuin hoitoa jatketaan. Hormonihoito on hyvä vaihtoehto luuston suojaksi etenkin niille naisille, jotka tarvitsevat sitä muutenkin esim. vaihdevuosien oireiden lievitykseen.
Lopeta tupakointi
Vältä liiallista alkoholinkäyttöä
OLENKO VAARASSA SAIRASTUA OSTEOPOROOSIIN?
Merkittävimpiä osteoporoosiin liittyviä ongelmia on se, että se todetaan aivan liian usein vasta luun murruttua. Asiantuntijat tiedostavat tarpeen tunnistaa ne ihmiset, jotka ovat suuressa vaarassa sairastua osteoporoosiin, ja ehkäistä tauti ennen kuin se pääsee tekemään tuhojaan. Kansainvälinen osteoporoosiliitto onkin kehittänyt yksinkertaisen osteoporoosin riskitekijöitä koskevan pikakyselyn, jonka avulla naiset voivat selvittää, onko heillä suuri mahdollisuus sairastua ja tulisiko heidän hakeutua muihin testeihin.
Kansainvälisen Osteoporoosiyhdistyksen Pikaosteoporoosikysely
- Onko kummaltakaan vanhemmistasi murtunut lonkkaluu vähäisen törmäyksen tai kaatumisen vuoksi?
- Onko sinulta murtunut luu vähäisen törmäyksen tai kaatumisen vuoksi?
- Oletko käyttänyt kortikosteroiditabletteja (esim. kortisonia, prednisonia jne.) yli 3 kuukauden ajan?
- Onko pituutesi vähentynyt yli 3 cm?
- Juotko säännöllisesti runsaasti alkoholia?
- Poltatko yli 20 savuketta päivässä?
- Kärsitkö usein ripulista (esim. Crohnin taudin tai keliakian
aiheuttamana)?
Naisille: - Loppuivatko kuukautisesi alle 45-vuotiaana?
- Ovatko kuukautisesi loppuneet yli 12 kuukauden ajaksi (muiden syiden kuin
raskauden vuoksi)?
Miehille: - Oletko koskaan kärsinyt impotenssista, seksuaalisen halukkuuden puutteesta tai muista alhaiseen testosteronipitoisuuteen liittyvistä oireista?
Jos vastasit kyllä johonkin näistä kysymyksistä, saatat olla vaarassa sairastua osteoporoosiin. Keskustele asiasta lääkärin kanssa, ja hän arvioi, ovatko lisätarkastukset tarpeellisia.