AIHEET
- normaali kuukautiskierto
- estrogeenin vaikutus kohdun limakalvoon
- kuukautisvuodoton hormonihoito
- varoitus
Joidenkin naisten mielestä menopaussin ainoa hyvä puoli on se, että kuukautisvuoto eli kerran kuukaudessa tapahtuva kohdun limakalvon irtoamisen aiheuttama verinen vuoto loppuu. Kuitenkin monien hormonihoitomuotojen merkittävänä haittapuolena on se, että kuukausittainen tyhjennysvuoto jatkuu yhtä pitkään kuin hoitokin. Naiset saattavat jättää tämän vuoksi hoidon aloittamatta ja jäävät samalla paitsi hoidon tuomista suotuisista lyhyt- ja pitkäaikaisista vaikutuksista. Vaihtoehtoja kuitenkin on.
Normaali kuukautiskierto
Kuukautiskierron aikana munasarjasta irtoaa munasolu, joka kulkee munanjohdinta pitkin kohtuun. Juuri ennen munasolun irtoamista naishormoni estrogeeni valmistaa kohdun mahdollista raskautta varten aiheuttamalla kohdun sisäpintaa peittävän limakalvon paksuuntumisen ja lisäämällä kohtuun virtaavan veren määrää. Jos raskaus ei ala, kohdun limakalvo poistuu emättimen kautta kuukautisvuotona. Menstruaatio eli kuukautiset on elimistön tapa poistaa kohdun limakalvo.
Menopaussin jälkeen elimistön munasolut ovat loppuneet ja munasarjat lakkaavat tuottamasta estrogeenia. Tällöin kohdun limakalvo ei enää paksune ja irtoa kuukausittain. Kudos surkastuu ja kuukautisvuodot loppuvat.
Estrogeenin vaikutus kohdun limakalvoon
Estrogeenin käytöllä menopaussioireiden hoidossa on epäedullinen vaikutus kohdun limakalvoon. Estrogeeni kasvattaa kohdun limakalvokudosta. Kun normaalia kuukautisvuotoa ei enää ole, kasvu voi jatkua hallitsemattomana ja lisätä kohdun limakalvon syövän riskiä.
Jaksottainen hormonihoito
Jos kohtu on tallella, estrogeenihoidon ohella tulee käyttää keltarauhashormonia, joka estää estrogeenin mahdollisen haitallisen vaikutuksen kohdun limakalvoon. Nykyään on tavanomaisen käytännön mukaista lisätä jokaiseen hoitokiertoon vähintään 12 vuorokauden keltarauhashormonikuuri. Se suojaa kohdun limakalvoa kahdella tavalla: estämällä estrogeenin aiheuttamaa kohdun limakalvon kasvua sekä saamalla aikaan ns. tyhjennysvuodon, kun keltarauhashormonin käyttö lopetetaan tai siinä pidetään taukoa.
Tällaista hoitoa kutsutaan sekventiaaliseksi eli jaksottaiseksi yhdistelmähormonihoidoksi. Kuukautisvuodot jatkuvat useimmilla jaksottaista hoitoa käyttävillä naisilla niin pitkään, kun he käyttävät hormonihoitoa.
Vuotojen jatkuminen ja se, että keltarauhashormoniin liittyy monia muita haittavaikutuksia, kuten rintojen aristusta, turvotusta, vatsakramppeja, ärtyneisyyttä ja masentuneisuutta, ovat hormonihoidon merkittäviä haittapuolia, ja osasyy siihen, miksi jotkut naiset eivät ole käytännössä valmiita käyttämään sitä pitkään.
Vuodoton hormonihoito
Joillakin hormonihoitovalmisteilla voidaan välttää kuukausittaiset vuodot. Joissakin hoitomuodoissa keltarauhashormonia otetaan 14 päivää vain joka kolmas kuukausi. Tämä on yleensä riittävän usein antaakseen suojan estrogeenin aiheuttamaa kohdun limakalvon liikakasvua vastaan. Tällöin tyhjennysvuotoja ja niihin liittyviä keltarauhashormoniin liittyviä haittavaikutuksia on kahdentoista kerran sijaan vain neljä kertaa vuodessa.
Toisista hormonihoitomuodoista saa jatkuvasti keltarauhashormonia ja estrogeenia. Perusteluna tälle hoidolle on se, että kun keltarauhashormonia annetaan estrogeenin ohella pieni määrä joka päivä, estrogeenin kohdun limakalvoa kasvattava vaikutus estyy. Tämä vaihtoehto sopii ainoastaan postmenopausaalisille naisille, eli naisille, joiden luonnolliset kuukautiset ovat loppuneet vähintään vuotta aiemmin. Vaikka jatkuva yhdistelmähormonihoito ei aiheutakaan kuukausittaista tyhjennysvuotoa, osalla naisista esiintyy epäsäännöllistä vuotoa, yleensä vähäistä tiputteluvuotoa ensimmäisten 4 - 6 kuukauden aikana ja ongelma voi jatkua joillakin pitkiäkin aikoja. Lisäksi naisilla saattaa ilmetä keltarauhashormonin haittavaikutuksia, kuten rintojen aristusta ja turvotusta.
Keltarauhashormonia voidaan annostella myös kohdunsisäisesti hormonikierukan avulla, joka vapauttaa keltarauhashormonia jatkuvasti suoraan kohdun limakalvolle ja näin estää kohdun limakalvon kasvua.
SERM (selektiivinen estrogeenireseptorin muuntelija)- lääkkeet esim. raloksifeeni on tarkoitettu nikamamurtumien ehkäisemiseen vaihdevuodet ohittaneille naisille. Ne eivät aiheuta vuotoja, mutta eivät myöskään lievitä vaihdevuosioireita.
Tiboloni on vuodoton hoito ja sitä otetaan tauotta. Tiboloni ei kasvata kohdun limakalvoa, joten hoitoon ei ole tarpeellista lisätä päivittäistä tai jaksoittaista keltarauhashormonia. Joillain naisilla saattaa esiintyä epäsäännöllistä vuotoa ensimmäisten hoitokuukausia aikana. Tibolonihoito soveltuu postmenopausaalisille naisille, joiden luonnolliset kuukautiset ovat loppuneet vähintään vuotta aiemmin.
Varoitus: vaihdevuosien hormonihoitoon liittyvä poikkeava verenvuoto
Keskustele lääkärin kanssa, jos sinulla ilmenee poikkeavaa verenvuotoa minkä tahansa hormonihoitomuodon yhteydessä. Tällaisen vuodon syynä voivat olla monet gynekologiset vaivat, mm. myomat (hyvänlaatuiset lihaskasvaimet) tai polyypit (limakalvokasvaimet). Vaikka poikkeavat vuodot ovat todennäköisesti suurimmaksi osaksi vaarattomia, niiden syy on tärkeää tutkia.