|
|
AIHEETJoillekin menopaussi on vaivaton; oireet eivät häiritse heitä paljonkaan, ja he hyväksyvät nopeasti siirtymisen tasannevuosiin. Jotkut naiset taas joutuvat fyysisen ja psyykkisen myrskyn kouriin. Vaihdevuosioireet ovat ensimmäisiä merkkejä menopaussista ja ne kehittyvät viimeistä kuukautisvuotoa edeltävinä vuosina ja saattavat jatkua monta vuotta sen jälkeen. Oireet johtuvat pääasiassa estrogeenin puutteesta. Oireiden vaikutusta hyvinvointiin voidaan kuitenkin lievittää monin tavoin. Vasomotoriset oireetVasomotoriset oireet, kuumat aallot ja yöhikoilu, ovat kaksi yleisintä menopaussin oiretta, joita esiintyy jonkinasteisena ainakin 80 prosentilla naisista. Kuumat aallot voivat aiheuttaa paljon ahdistusta. Äkilliset epämiellyttävät kuumat tuntemukset leviävät rinnasta kaulaan ja kasvoihin aiheuttaen voimakasta kuumotusta ja punoitusta, johon liittyy hikoilua. Tämä voi nolostuttaa varsinkin palveluammateissa toimivia naisia. Kuumia aaltoja tulee tavallisesti kahdesti kolmesti päivässä, mutta naisilla, joilla ongelma on vaikea, niitä voi tulla jopa sata kertaa viikossa. Yöhikoilu voi olla yhtä häiritsevää. Se on merkittävä unihäiriöiden syy ja lisää näin väsymystä ja päänsärkyä päiväsaikaan. Molemmat ongelmat liittyvät normaalin lämpötasapainon järkkymiseen, joka johtuu siitä, että estrogeenintuotanto on epävakaista vaihdevuosien aikana. Toisin kuin muut menopaussioireet, vasomotoriset oireet häviävät ajan myötä, yleensä noin viidessä vuodessa, kun hormonien määrät tasapainottuvat. Joillakin naisilla vasomotorisia oireita voi kuitenkin esiintyä jopa 20 vuoden ajan. Mitä vasomotorisille oireille voi tehdä?
MielialaNaisten ei täydy kamppailla ainoastaan fyysisten ongelmien kanssa vaihdevuosien aikana; tunne-elämän muutokset ovat myös yleisiä. Tällöin esiintyy usein mielialan vaihteluja, ärtyneisyyttä, muistin heikkenemistä, keskittymiskyvyn puutetta, vetämättömyyttä ja väsymystä. Ei ole lainkaan selvää, missä määrin tällaiset ongelmat ovat seurausta fyysisistä vaihdevuosioireista, vaikeudesta hyväksyä hedelmällisyyden menettäminen, muista ikääntymiseen liittyvistä muutoksista vai suoranaisesti estrogeenin puutoksesta. Joillekin naisille menopaussi voi olla viimeinen piste, sen seurauksista selviytyminen kaikkien muiden elämässä tapahtuvien muutosten lisäksi voi yksinkertaisesti olla liikaa. Länsimaissa ikääntymistä ja menopaussia kuvataan usein lisäksi kielteisessä valossa. Tämän vuoksi menopaussi voi koskettaa naisen syvimpiä ikääntymiseen liittyviä pelkoja, ja tällä voi olla myös suuria fyysisiä vaikutuksia. Estrogeeni voi vaikuttaa mielialaan välillisesti helpottamalla muita vaihdevuosioireita. Mielialaan saattaa vaikuttaa myös endorfiinien pitoisuuksien vaihtelu. Näiden aivoissa esiintyvien aineiden määrien tiedetään pienenevän menopaussin jälkeen ja hormonihoito näyttää vaikuttavan niiden pitoisuuteen suotuisasti. Mitä on tehtävissä?
SeksuaalisuusErotiikka ja seksi voivat kuulua naisen elämään koko eliniän. Nykyaikana naiset haluavat nauttia seksistä kuukautisten loputtuakin. Seksuaalisuuteen liittyviä ongelmia ilmenee kuitenkin usein menopaussin jälkeen, ja niillä on suuri merkitys naisen hyvinvoinnin kannalta: 85 prosenttia naisista, jotka hakeutuvat hoitoon menopaussin vuoksi, kertoo, että heillä on seksuaalisia ongelmia ja 45 prosenttia kertoo kärsivänsä sukupuolisen halukkuuden puutteesta. Sukupuoliseen halukkuuteen vaikuttavat tietenkin monet seikat, esim. tunteet kumppania kohtaan, yleinen terveydentila ja hyvinvointi sekä hormonaaliset seikat. Menopaussin yhteydessä naiset voivat esimerkiksi olla sitä mieltä, että seksin vähentymisen suora syy on väsymys, ärtyneisyys ja masentunut mieliala. Lisäksi vaihdevuosissa estrogeenin puutos aiheuttaa muutoksia sukupuolielimissä, esim. emättimen kuivuutta, joka voi aiheuttaa yhdyntäkipuja. Nämä ongelmat lisäävät epäilemättä tunnetta heikentyneestä seksuaalisuudesta, mutta ne korjaantuvat estrogeenikorvaushoidolla (ks. kohta virtsa- ja sukupuolielimet). Monien naisten sukupuolielämä kohentuu tästä syystä hormonihoidon aloittamisen jälkeen. Estrogeeni voi parantaa seksin fyysistä puolta, mutta sen ei kuitenkaan uskota vaikuttavan varsinaisesti naisen libidoon (seksuaaliseen halukkuuteen) tai kiihottumiseen. Sekä naisilla että miehillä libidon uskotaan liittyvän läheisemmin androgeeneihin, kuten testosteroniin. Vaikka androgeenejä pidetään yleisesti mieshormoneina, niitä on myös naisen elimistössä ja niitä muodostuu munasarjoissa. Munasarjat tuottavat androgeenejä vielä menopaussin jälkeenkin, mutta niiden pitoisuudet pienenevät joillakin naisilla. Toisinaan hyvin heikosta sukupuolisesta halukkuudesta kärsiville naisille annetaan pieniä määriä testosteronia. |